En esittele Aspergerin oireiden kirjoa diagnoosien ja lääkärikirjojen kautta, ne löydät netistä muualtakin varsin helposti, ja luotettavammin kuin osaan kuvata. Minä tunnen vain Poikani Aspergerin ja koko muun värisuoran joka lapussa annettiin nimettynä diagnoosiksi.

Olihan niitä ollut ihmetyksiä jo pienestä pojasta asti. Käsittämättömän kova kiinnostus joihinkin asioihin ja kiinnostus pysyi kuukaudesta toiseen. En usko, että kovin lähellä on ketään, joka pystyy tutkimaan imurin elämää ja käyttäytymistä niin pitkään ja monesta näkökulmasta, kuin poikani osasi. Paras joululahjakin taisi olla eräänä vuonna erilaisista imureiden kuvista liimailtu leikekirja. Ei siinä kaupasta ostetut muovitavarat olleet mitään. Tämä kirja on vieläkin ainoa kirja, joka on luettu kannesta kanteen. Vaikka aikaa on kulunut jo kohta kymmenen vuotta ja muunlaisetkin kirjat olisivat ehkä voineet olla jo aiheellisia. Mutta raskainta on olla normaali. Mitä se sitten kenellekkään edustaakaan.