Onhan se jo huomattu pitkän aikaa, vaikka alakoulun viimeisiä luokkia käydäänkin, muutamaa vuotta nuorempi sisarus on jo lukuaineissa pidemmällä ja tuntee kellonkin, ainkin silloin kun on kyseessä aika, joka häntä itseään kiinnostaa. Poikani kellon tietämys liikkuu viisareiden mukaan ja muisti siinä pelaa kymmenestä kahteentoista. Joskus ei sitäkään.

Tuntuu pahalta, kun hän itsekin tietää jo, että on erilainen, eikä ole sanoja opastaa, tekoja parantaa eikä tietämystä auttaa. Tietää, että muut tietävät asioista enemmän ja oppivat nopeammin. Kyllä niitä minun nuoruudessani tyhmiksi sanottiin, ja sen tiedän, että varmasti se tuntui silloin ja tuntuu nytkin yhtä pahalta. Ennen syynä oli laiskuus, nyt on jo hieman enemmän tietämystä, että ajatusmaailma ei ole sama. Laiskuuttakaan se ei enää ole. On vain erilainen.

Ja niin, miksi minä olen tyhmä. Sitä saa kuulla useammin ja useammin. Nuorempi kun osaa ja hallitsee kellon, toinen ei hallitse, ei kelloa eikä hermojaan. Mitäpä siinä kertoo, ainakaan uutta, toistoa kylläkin. Et ole tyhmä, tarvitset kyllä tukea eri asioissa, opit asioita joista olet kiinnostunut, opit sitä mitä haluat, tyhmä et ole, älä luulekkaan niin..

Vielä joitakin vuosia sitten virpominenkin kuului tapoihin. Oli noitahatut ja kahvipannut ja kasa oksia mukana kun kylillä kasan karkkia sai hakea. Nyt se loru ärsyttää ja sen sanominenkin ääneen on ylivoimaista. Jos yrittää houkutella, muuttuu ilme raivoisaksi ja maneeriset toistot seuraavat toisiaan.

Viimevuodet on menneet alaspäin. En tiedä, että johtuuko se sitten siitä, että koululaitoksen mukaisen oppimisen huippu alkaa olla nyt saavutettu, eikä ikää ole juuri nimeksikään. Tuntuuko se taantumiselta, ettei opikaan enää uutta, ei hankalastikaan. otetaas ihan hyvä esimerkki tähän kertomaan, miten päättelykyky toimii.

täytä puuttuvat numerosarjat

2, 4, 6, _ , _ , _

12, 14, 16, _, _, _

23, 25, 27, _,_,_

22, 20, 18, _ _ _

20, 18, 16,  _ _ _

vaikka kolme ensimmäistä meni ok ja täytetty, niin kolme seuraavaa ei menneet ollenkaan, ei mitenkään. vaikka siinä ylempänä oli nämä täytetty, olisi vain käännetty luvut toiseen suuntaan.

Myönnän hermostuneeni aiemmin. useastikin. Ihan niinkuin kovemmalla äänellä sanottuna samat asiat menisivätä paremmin perille, että siten opittaisi. Paljon on saanut oppia itsekin, ei se vain niin mene kuin ajattelisi.

Mutta sunnuntai oli kuitenkin kivaakin. Traktorilla sai ajella ja oli sadepäivä. Toivomme joskus Poikani kanssa sadepäiviä, jollon voimme vain katsella elokuvia eikä ole huono omatunto sisälläolosta. Tänään oli juuri sellainen päivä.