Olen tuntenut poikani Aspergerin jo monta vuotta, lähes hänen syntymästään saakka. Nyt jo alakoulun viimeisille luokille ehtineenä, on ehtinyt tapahtuakin paljon. Ajattelin kertoa niistä teille. Vaikka saattaahan tämä olla enemmän terapiaa itsellekkin, kirjoittaa arkisista tapahtumista ja siitä, miten se kaksivuotias naurava paksuposkinen poitsu jatkoi iloiseksi kolmivuotiaaksi liikkuvaksi ihmeeksi. Ja kuinka kaikki sitten muuttuukaan.